Miksi juuri Kamado?
Kamado alkoi kutsua minua, kun näin videoissa ja kuvissa Kamadolla yön yli valmistettuja mureita naudanposkia, makeantulisesta kastikkeesta tahmaisia savustettuja porsaankylkiä, mehukasta lämminsavulohta… Toki näitä voisi valmistaa muillakin grillausvälineillä, mutta Kamadon monipuolisuus teki vaikutuksen. Kamadoa voi käyttää grillinä (Low & Slow BBQ epäsuorassa lämmössä sekä grillaus suorassa lämmössä), uunina, pizzan paistamiseen, höyrystykseen sekä kylmä- ja kuumasavustukseen. Tärkeä valintakriteerini oli myös Kamadon kompakti koko, sillä Kanta-asiakkaan mielestä meille ei enää mahdu uusia grillausvälineitä.
Toisaalta ajatus hiiligrillistä pelotti. Muistan vielä liian hyvin ne pallogrilliajat, kun naama punaisenharmaana yritin puhaltaa hiileihin eloa ja ruiskuttelin päälle sytytysainetta. Kun hiillos oli lopulta hyvän näköinen, olin jo grillannut sytytysnesteen ja tuhkan maustamat lihat. Muistaakseni vannoin, että ei enää ikinä hiiligrilliä!
Vihreä vai musta muna?
Kaikki Kamado-grillit ovat munanmallisia ja selkeimpänä erona aloittelijalle näkyy vain koko ja väri. Sain hyvän neuvon, että sitä parempi, mitä isompi muna. Ei tuohon kyllä pystynyt vastaan väittämään. Mietin kuitenkin mielessäni, että kuluuko hiiliä turhaan, jos ostaa kovin ison? Toisaalta hiiliä kuluu vain sen aikaa, kuin niitä käyttää. Kun grillaus on ohi, hiilet sammutetaan sulkemalla kaikki hapenottoaukot. Jäljelle jääneiden hiilien kanssa voi seuraavalla kerralla jatkaa grillausta.
Kokeneemmat neuvovat huomioimaan myös takuun pituuden sekä varaosien ja lisäosien saatavuuden. Itse en jaksanut niin pitkälle miettiä vaan päädyin lopulta tutun suositukseen ja hyvään tarjoukseen😊. Pidin siitä, että paketissa oli ainakin kaikki välttämättömimmät tarvikkeet, kuten esim. lämmönjakaja ja suojapeite. Joissakin malleissa kaikki tarvikkeet telinettä myöten pitää ostaa erikseen, eikä sellainen innostanut.
Tällainen meille sitten lopulta tuli.
Paketti painoi 105 kg, joten kannattaa miettiä, miten sen saa kasatuksi ja paikoilleen. Koska kyseessä oli oma ”projekti”, ei Kanta-asiakasta otettu mukaan muuta kuin lihasvoimaksi.
Kokoaminen olikin ihan helppoa,
paitsi kun itse muna piti nostaa paikoilleen.
Jäljelle jäi lopulta vain neljä ylimääräistä rinkulaa! Kanta-asiakas todisti, että niitä ei mainittu ohjeissa. Myös toisella kokoajalla oli jäänyt samat osat jäljelle, joten ei tämä nyt sitten lopulta ollut erityisen noloa.
Lopuksi vielä ihmettelin hetken, miten päin lämmönjakolevy tulee, mihin väliin tulee ritilä ja mihin ihmeeseen sitten mahdollinen vesiastia pitää laittaa. Ja pitääkö lämmönjakolevy peittää foliolla? Vai miten muna pysyy siistinä? Järjestys selvisi nopeasti kokeilemalla ja vesiastian kuulemma voi laittaa mihin vain, esim. lämmönjakajan päälle. Täytynee ostaa siihen sopiva matala laakea astia.
Kuten kuvasta näkyy, ostoskärryyn oli päätynyt myös grillin alle sijoitettava paloturvallinen matto, joka estää tuhkan leviämisen pitkin terassia tuhkapesää tyhjennettäessä. Lisäksi sen päälle on hyvä nostaa grillistä lämmöntasaaja, ritilä yms., joita joutuu grillauksen aikana siirtelemään. Sivutasopöydät ovat kyllä auttamattoman pienet, joten erillinen sivupöytä on myös tarpeen.
Hiiliä, brikettejä, sytytyspaloja…
Hiilien sytyttäminen ei näyttäisi onneksi enää olevan samanlainen haaste, sillä apua löytyy sytytyspaloista, sähkösytkäreistä ja piippusytyttimistä. Videoissa sytytyspalat näyttivät toimivan erinomaisesti ilman puhaltelua.
Neuvojen perusteella ostoskärryyn päätyi ekologisia sytytyspaloja, joihin ei ole lisätty ruokaan sivumakua tuovia kemikaaleja.
Mitä tulee vielä niihin epäilyttäviin hiiliin… Joudun edelleen kasvattamaan kärsivällisyyttä, sillä kyllä siinä nyt kuitenkin menee hetki, ennen kuin hiillos on hyvä ja muna pysyy stabiilisti oikean lämpöisenä. Kaljan juomisen sijaan täytyy kuitenkin keksiä joku muu ajanviete odotteluun, joten enköhän toteuta Koekeittiössä sillä aika muita kokeiluja.
Hiiliä on monenlaisia ja hinnat vaihtelevat paljon. Lyhyellä oppimäärällä olen ymmärtänyt, että hyvät hiilet ovat isohkoja ja tasakokoisia kovapuusta tehtyjä, jotka palavat pitkään ja tasaisesti. Kokeneemmat suosittelivat ”pitkiin vetoihin” ja ”jos haluaa aromia” Black Ranch ja Pitmaster-hiilejä (Quebracho ja Marabu lajiketta molemmissa). Marienburg-hiilillä on kuulemma hyvä hinta-laatusuhde. Myös Bastard ja KJ Big Block mainittiin. Ota näistä nyt sitten selvää! Lopulta päätin hakea säkin ”pitkän vedon” hiiliä sekä Marienburg-hiiliä harjoitteluun ja perusgrillaamiseen.
Laadukkaampien hiilien löytäminen oli hieman haasteellista ja ne kannattaa tilata etukäteen kauppaan. Löysin kuitenkin K-Raudasta tämän säkin.
Toivottavasti kokeneet grillaajat nyt nyökkivät päätään hyväksyvästi. Briketteihin en ole tutustunut vielä ollenkaan, mutta ne ilmeisesti ainakin palavat pidempään, mutta syttyvät hitaammin.